Ongelmana jakamaton kuolinpesä?

Jakamattomaan kuolinpesään liittyy monia käytännön ongelmia. Perintöverot lankeavat perillisten maksettavaksi perunkirjoituksen jälkeen riippumatta siitä, jaetaanko kuolinpesää vielä. Tyhjillään tai vähällä käytöllä oleviin kiinteistöihin liittyy kustannuksia ja arvon alentumista. Kuolinpesän yhteishallinto voi pitkään jatkuessaan olla omiaan aiheuttamaan tai syventämään eripuraa kuolinpesän osakkaiden välillä.


Jakamaton kuolinpesä on tietynlainen välitila perittävän kuoleman jälkeen ennen omaisuuden siirtymistä perillisten tai testamentin saajien nimiin. Oikeus perintöön syntyy perittävän kuolemasta, mutta realisoituu vasta perinnönjaossa. Toisinaan kuolinpesä on järkevä pitää jakamattomana. Esimerkiksi silloin, kun koko omaisuutta rasittaa lesken testamentilla saama hallintaoikeus tai silloin, kun kiinteistö halutaan pitää kuolinpesän nimissä esimerkiksi verotukseen liittyvistä syistä. Osakkaiden mielessä voi myös olla esimerkiksi jonkun osakkaan asunto- tai kiinteistöosuuden lunastus, mikä kannattaa myös suunnitella loppuun asti ennen jakoon ryhtymistä.

On huomattava, että kuolinpesän omaisuus voidaan myös jakaa vain osittain. Esimerkiksi pankkitilivarat ja helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten pörssiosakkeet saatetaan jakaa perillisille jo pian kuoleman
jälkeen (esimerkiksi perintöveroja varten), ja jättää kuolinpesä muutoin jakamatta ja lesken hallintaan.

Mikäli perittävä on ollut kuollessaan avioliitossa, tai avioero-ositusta ei ole entisen puolison jälkeen toimitettu, on ennen jakoa tehtävä omaisuuden ositus lesken/ entisen aviopuolison ja perillisten välillä. Usein se tehdään samassa yhteydessä ja samalla kirjallisella sopimuksella perinnönjaon kanssa.  


Milloin ja miten perinnönjakoon voi ryhtyä? Perinnönjakoon voidaan pääsääntöisesti ryhtyä, kun perunkirjoitus on pidetty ja pesän velat on maksettu (tai varoja varattu niiden kattamiseen). Mitään aikarajaa ei laissa ole. Joskus
kuolinpesä jaetaan jo samana päivänä ja samassa tilaisuudessa perunkirjoituksen pitämisen kanssa. Toisinaan taas kuolinpesä on jakamatta vuosikymmeniä ja jakamattomat kuolinpesät voivat myös kerrostua. Jakamattomana pitäminen ilman perusteltua syytä vain siirtää ongelmia lisäten selvitystyötä ja kustannuksia seuraavalle sukupolvelle.

Yleinen käytännön syy sille, että jako halutaan saada aikaan, on perillisen tarve saada varoja pesästä. Jokaisella pesän osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia perinnönjakoa. Kuolinpesän jakaminen ilman käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa vaatii kuitenkin kaikkien perillisten myötävaikutusta ja suostumusta. Lakimiehen avustuksella kuolinpesän jaosta voidaan keskustella esimerkiksi toimittamalla muille osakkaille perusteltu ehdotus perinnönjaosta. Lakimies voi avustaa myös koko kuolinpesää selvittämällä tilannetta ja antamalla osakkaille erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Mikäli sopimukseen ei päästä, on mahdollista hakea käräjäoikeudelta ulkopuolista pesänjakajaa toimittamaan perinnönjako.

Ota yhteyttä mikäli haluat keskustella perinnönjaosta lakimiehen kanssa. Alkuneuvottelu tilanteen kartoittamiseksi (15 min) ja hinta-arvion saamiseksi on maksuton.