Monipuolinen lakiasiaintoimisto pääkaupunkiseudulla 

Lakitoimisto Lakiasiat Wehka-aho palvelee mm. perhe- ja perintöoikeutta, lapsioikeutta, rikosoikeutta, ulkomaalaisoikeutta ja yleisjuridiikkaa koskevissa asioissa ihmisläheisesti  ja luotettavasti. Toimipisteemme sijaitsevat Kirkkonummen keskustassa ja Espoossa Iso Omenan/ Matinkylän metroaseman vieressä.

Ota yhteyttä, kun tarvitset apua esimerkiksi  testamentin, avioehtosopimuksen tai edunvalvontavaltuutuksen laadintaan, perintöasioihin, tai kun tarvitset avustajaa oikeudenkäyntiin. Alkuneuvottelu tilanteen selvittämiseksi (15 min) on aina maksuton.

Toimistolla ei ole kiinteitä palveluaikoja, vaan aika on varattava etukäteen yhteydenottolomakkeella tai puhelimitse p. 050 462 9022.

Ajankohtaista

  • 24.05.2020
    Ongelmana jakamaton kuolinpesä?

    Jakamattomaan kuolinpesään liittyy monia käytännön ongelmia. Perintöverot lankeavat perillisten maksettavaksi perunkirjoituksen jälkeen riippumatta siitä, jaetaanko kuolinpesää vielä. Tyhjillään tai vähällä käytöllä oleviin kiinteistöihin liittyy kustannuksia ja arvon alentumista. Kuolinpesän yhteishallinto voi pitkään jatkuessaan olla omiaan aiheuttamaan tai syventämään eripuraa kuolinpesän osakkaiden välillä.


    Jakamaton kuolinpesä on tietynlainen välitila perittävän kuoleman jälkeen ennen omaisuuden siirtymistä perillisten tai testamentin saajien nimiin. Oikeus perintöön syntyy perittävän kuolemasta, mutta realisoituu vasta perinnönjaossa. Toisinaan kuolinpesä on järkevä pitää jakamattomana. Esimerkiksi silloin, kun koko omaisuutta rasittaa lesken testamentilla saama hallintaoikeus tai silloin, kun kiinteistö halutaan pitää kuolinpesän nimissä esimerkiksi verotukseen liittyvistä syistä. Osakkaiden mielessä voi myös olla esimerkiksi jonkun osakkaan asunto- tai kiinteistöosuuden lunastus, mikä kannattaa myös suunnitella loppuun asti ennen jakoon ryhtymistä.

    On huomattava, että kuolinpesän omaisuus voidaan myös jakaa vain osittain. Esimerkiksi pankkitilivarat ja helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten pörssiosakkeet saatetaan jakaa perillisille jo pian kuoleman
    jälkeen (esimerkiksi perintöveroja varten), ja jättää kuolinpesä muutoin jakamatta ja lesken hallintaan.

    Mikäli perittävä on ollut kuollessaan avioliitossa, tai avioero-ositusta ei ole entisen puolison jälkeen toimitettu, on ennen jakoa tehtävä omaisuuden ositus lesken/ entisen aviopuolison ja perillisten välillä. Usein se tehdään samassa yhteydessä ja samalla kirjallisella sopimuksella perinnönjaon kanssa.  


    Milloin ja miten perinnönjakoon voi ryhtyä? Perinnönjakoon voidaan pääsääntöisesti ryhtyä, kun perunkirjoitus on pidetty ja pesän velat on maksettu (tai varoja varattu niiden kattamiseen). Mitään aikarajaa ei laissa ole. Joskus
    kuolinpesä jaetaan jo samana päivänä ja samassa tilaisuudessa perunkirjoituksen pitämisen kanssa. Toisinaan taas kuolinpesä on jakamatta vuosikymmeniä ja jakamattomat kuolinpesät voivat myös kerrostua. Jakamattomana pitäminen ilman perusteltua syytä vain siirtää ongelmia lisäten selvitystyötä ja kustannuksia seuraavalle sukupolvelle.

    Yleinen käytännön syy sille, että jako halutaan saada aikaan, on perillisen tarve saada varoja pesästä. Jokaisella pesän osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia perinnönjakoa. Kuolinpesän jakaminen ilman käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa vaatii kuitenkin kaikkien perillisten myötävaikutusta ja suostumusta. Lakimiehen avustuksella kuolinpesän jaosta voidaan keskustella esimerkiksi toimittamalla muille osakkaille perusteltu ehdotus perinnönjaosta. Lakimies voi avustaa myös koko kuolinpesää selvittämällä tilannetta ja antamalla osakkaille erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

    Mikäli sopimukseen ei päästä, on mahdollista hakea käräjäoikeudelta ulkopuolista pesänjakajaa toimittamaan perinnönjako.

    Ota yhteyttä mikäli haluat keskustella perinnönjaosta lakimiehen kanssa. Alkuneuvottelu tilanteen kartoittamiseksi (15 min) ja hinta-arvion saamiseksi on maksuton.

    Lue lisää
  • 11.05.2020
    Lapsen oikeus vanhempiinsa pitää turvata poikkeusoloissakin (HS Mielipide 10.5.2020)

    Lapsioikeudelliset asiat muodostavat erityisen haavoittuvan osan oikeusprosesseja, jotka koronaviruskriisi on halvaannuttanut.


    LAPSEN oikeuksien toteutuminen koronaviruskriisin aikaan on ollut puheenaiheena useista eri näkökulmista. Asiantuntijat ovat nostaneet esiin muun muassa huolen lasten sosiaalisista suhteista. Huomiotta on jäänyt, että poikkeustila vaarantaa myös monen lapsen sosiaalisista suhteista tärkeimmän, suhteen omaan vanhempaan.

    YHÄ USEAMMAN eroperheen lapsen asioita puidaan kuntien sosiaalitoimissa ja käräjäoikeuksissa. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitaisuuksien ratkaiseminen viranomaisvoimin koskettaa tuhansia lapsia vuosittain.
    Oikeuslaitoksen toiminta on ollut heikosti esillä yhteiskunnan rajoituksia koskevassa keskustelussa. Lapsioikeudelliset asiat muodostavat erityisen haavoittuvan osan oikeusprosesseja, jotka koronaviruskriisi on halvaannuttanut.

    POIKKEUSTILAN aiheuttamat rajoitukset, ohjeet ja niiden kirjava tulkinta vaarantavat monin tavoin lapsen oikeuden tuntea, tavata ja pitää yhteyttä vanhempaansa. Lähivanhempi saattaa olla ylivarovainen tulkitessaan ohjeita fyysisten kontaktien välttämisestä tai pahimmassa tapauksessa käyttää niitä verukkeena tapaamisten estämiseen lapsen edun sivuuttaen.
    Joissakin niin sanottuja tuettuja ja valvottuja tapaamisia järjestävissä kuntien ja kolmannen sektorin ylläpitämissä tapaamispaikoissa on myös ylireagoitu tilanteeseen jopa katkaisemalla tapaamiset kokonaan ilman lääketieteellistä perustetta. Yhdenmukaisten käytäntöjen puute on noussut suureksi ongelmaksi lapsen oikeuksien kannalta.

    Etävanhemman keinovalikoima saada lapselle vahvistetut tapaamiset jälleen toimimaan poikkeustilassa on olematon. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoprosessit eivät juuri etene käräjäoikeuksissa, eikä sovitteluja järjestetä. Rajoitukset haastetiedoksiannoissa estävät tai vähintään venyttävät prosessia, ja esimerkiksi asian käsitteleminen etäyhteyksin saattaa kaatua lähivanhemman tietoteknisiin rajoituksiin.

    RIITAANTUNEISSA lapsiasioissa tyypillistä on tilanteen nopea kehitys ja todellinen riski lapsen vieraantumiselle. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat oikeusprosessit ovat jo entuudestaan Suomessa todella pitkiä. Esimerkiksi puolen vuoden tauko tapaamisissa on pienen lapsen elämässä valtavan pitkä aika, ja tapaamattomuus voi alkaa määrittää lapsen ja vanhemman välisen suhteen kehityksen suuntaa.
    Oikeusprosessien viivästyminen ja epäyhtenäiset tapaamiskäytännöt tulehduttavat riitoja entisestään paisuttaen sekä niiden inhimillisiä että taloudellisia vaikutuksia.

    YHTENÄINEN valtakunnallinen ohjeistus sekä uusien luovien erityisjärjestelyiden käyttöönotto lapsia koskevissa oikeusprosesseissa on välttämätöntä. Hallitus on linjannut, että rajoituksia aletaan purkaa ja yhteiskuntaa avata vaiheittain.
    Päätöksenteossa on huomioitava lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien prosessien turvaaminen. Tämä on tärkeää myös pitkällä aikavälillä tulevia kriisejä ja poikkeusoloja ajatellen.

    Laura Backström
    Raasepori

    Emmi Wehka-aho
    Kirkkonummi

    lapsioikeuteen perehtyneitä juristeja

    Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien Mielipide-osastolla 10.5.2020.

    Lue lisää

Yhteystiedot

Lakiasiat Wehka-aho

Kirkkonummella:
Toritie 1
02400 Kirkkonummi

Espoossa:
Puolikkotie 8, 5. krs
02230 Espoo

Postiosoite: 
PL 64,
02401 Kirkkonummi

puh. 050 462 9022

lakiasiat@wehka-aho.fi

Yhteydenottolomake

Y-tunnus: 2521364-3