Asianajotoimisto Wehka-aho & Backstrom Oy

Juridiikan takana – näkemyksiä asianajoassistenttien maailmasta

Sat, 18 Apr 2026 14:26:52 GMT

Asianajotoimistopäivä seilasi tänä vuonna Tallinnaan ja kokosi yhteen 160 asianajotoimistoissa työskentelevää ihmistä – suurin osa heistä muita kuin juristeja. Tapahtuman aikana kuulimme puheenvuoroja niin virolaisista innovaatioista työhyvinvointiin, viisaammista tavoista järjestää työpäivät kuin siitä, miten moninaisia työtehtäviä asianajotoimistot kätkevät sisäänsä.

Asianajotoimistot ovat paljon muutakin kuin perinteistä juristin työtä. Kerran vuodessa assistentit, sihteerit, talous- ja henkilöstöosaajat – ja ihmiset joiden tittelit yhdistävät näitä tai ovat jotakin aivan muuta – kokoontuvat yhteen oppimaan uutta ja verkostoitumaan ajankohtaisten teemojen äärelle. Lähdimme toimistostamme mukaan matkalle hieman poikkeuksellisella kokoonpanolla, sillä sain asianajosihteerinä seurakseni niin toimiston perustajan Emmin kuin juristi Johannankin.

Tänä vuonna kahden päivän aikana nousi esille erityisesti ajatuksia siitä, miten omannäköisiä polkuja ihmisillä asianajotoimistoissa on, ja kuinka työnantajat voivat näitä uria parhaiten tukea. Ilahduttavan monenlaisista poluista huolimatta yhteisiä piirteitä tuntui nousevan esille – ainakin sellaisia, jotka mikrofoniin lavalla puhuttaessa herättivät kuulijoissa huomattavasti nyökkäyksiä. Monella assistenttina tai muussa kuin suoranaisesti juristina asianajotoimistossa työskentelevällä korostui nimittäin puheissa halu kehittää työyhteisöä ja työntekoa, niin omaa kuin kaikkien omassa toimistossa ja jopa koko alalla työskentelevien. Erityisen arvostettavina työyhteisön piirteinä nousivat esille juuri mahdollisuudet osallistua työpaikan kulttuuriin vaikuttamiseen.

Työpaikan kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyviin teemoihin saimmekin perehtyä kattavasti mm. asianajotoimisto NJORDin osakkaan Katrin Sarapin osakkaan puheenvuoron kautta. Oli kiehtovaa kuulla, kuinka virolainen sääntely pyrkii osaltaan ohjaamaan työpaikkojen kulttuuria kestävään, työntekijöitä kunnioittavaan suuntaan, kuin myös siitä, minkälaisia tekoja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa päivittäisessä työssä asianajotoimistossa (lähtien siitä peruslähtökohdasta, etteivät valot loistaisi toimistorakennuksen ikkunoista yöllisessä Tallinnassa). Teema näkyi vahvasti myös Baltian maiden suurimman asianajotoimiston, Soraisen, henkilöhallinnosta vastaavan Kristiina Härmsin esityksessä: Soraisen toimisto on aloittanut Viron itsenäistyttyä, ja perustajalla on ollut alusta lähtien suunnitelmana toimia Viron lisäksi muissa Baltian maissa. Samalla ihmiset ja heidän sitoutumisensa yhteiseen matkaan ovat olleet toiminnan sydämessä alusta lähtien.

Yhteisöllisestä hengestä huolimatta uran tekeminen omannäköiseksi kiinnosti osallistujia yhtä lailla. Moni oli aloittanut tietyssä tehtävässä, esimerkiksi assistenttina, ja edennyt oman talon sisällä toisenlaisiin asiantuntijatehtäviin. Toisaalta päivän aikana niin keskusteluissa kuin puheenvuorojen teemoissa pysyi vahvasti läsnä se, että oman työnsä voi aina tehdä paremmin, vaikka titteli pysyisi samana. Ihmiset kirjoittivatkin tiiviisti muistiinpanoja, kun tietokirjailija Sampo Sammalisto jakoi käytännönläheisiä, yksinkertaisen oivaltavia vinkkejä parempaan ajanhallintaan. Ytimessä oli hallinnan tunteen palauttaminen työhön, oma-aloitteisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen kiireisessä ja sosiaalisessakin työssä. Ehkä useampikin kävijä aloittaakin Tallinnasta palattuaan jonkin ajanhallintaa kehittävän teon – lähtien sähköpostien ilmoitusäänten sammuttamisesta tai vaikka to do -listojen korvaamisella värikoodatuilla kalenterimerkinnöillä.

Henkilökohtaiseen elämäänkin sai tapahtuman mittaan ratkaisevan tärkeitä vinkkejä, kun tilaisuuden puheenjohtaja, asianajaja Ilona Piironen jakoi olennaisimpia neuvoja liittyen siihen, miten voimme kaikki varautua elämän varalle juridiikan avustuksella: tietoisku valaisi tärkeimmät ymmärrettävät asiat velkakirjoista ja takauksista testamentteihin ja edunvalvontavaltuutuksiin.

Kaiken kaikkiaan kannustava näkemys siitä, että yrityksen ytimessä ovat aina ihmiset, tuntui läpäisevän koko tapahtumaa.

Itselleni kaikista avartavinta asianajotoimistopäivien aikana oli kuitenkin havahtua siihen, miten moninaisia polkuja ihmisillä on asianajotoimistojen palvelukseen ollut.

Kuten talouspäälliköllä, joka oli aloittanut vaatesuunnittelijana. Entisellä kampaaja-yrittäjällä, jonka päivät täyttyvät nykyisin juridiikan tukitoiminnoista rikoskysymyksistä yritysjuridiikkaan. Tai vuoden talentti -palkinnolla huomioidulla entisellä rakennusrestauroijalla ja monilahjakkuudella, joka löysi tiensä erilaisten vaiheiden kautta asianajosihteerin tehtävään.

Asianajotoimistopäivien aikana alkoi näyttäytyä yhä epätodennäköisemmältä, että olisi yhtä oikeaa polkua asianajotoimiston työntekijäksi. Juridiikka limittyy tavallaan kaikkiin elämän osa-alueisiin, joten asianajotoimistojen assistenttien luovat ja monimuotoiset taustat tuovat varmasti ainutlaatuista ymmärrystä alalle.

Veera Voutilainen, asianajosihteeri ja oikeustieteen opiskelija

TIEDOTE 23.8.2024 Asianajaja Laura Backströmistä osakas

Fri, 23 Aug 2024 16:42:00 GMT

Lauran osakkuutta ja yhtiön uudistunutta visuaalista ilmettä sekä Kirkkonummen uuden toimitilan avajaisia juhlittiin yhteistyökumppaneiden ja kollegojen kesken 22.8.2024. Palvelemme Kirkkonummella uusissa esteettömissä ja avarissa tiloissa osoitteessa Kirkkotallintie 2. Muuten yhteystietomme säilyvät ennallaan.

Huoltajien erimielisyys lapsen terveydenhoidosta

Thu, 21 Mar 2024 10:04:00 GMT

Vanhemmat ja terveydenhuollon ammattihenkilöt kysyvät meiltä toisinaan, miten voi toimita tilanteessa, jossa (toinen) huoltaja kieltää lapsensa puolesta hänen lääkärinsä suositteleman hoidon tai terapian. Tilanne on esimerkiksi sellainen, että toisen huoltajan ja lääkärin näkemyksen mukaan tietyn terapian aloitus on lapsen edun mukaista ja kiireellistä, mutta toinen huoltaja on sitä mieltä, että lapsi ei tarvitse terapiaa lainkaan, tai ei ainakaan toisen huoltajan ”valitsemaa”.

Voiko toinen vanhempi estää lapsen terapian aloituksen? Kyllä voi, mutta ongelmaan on oikeudellisia ratkaisukeinoja, joista niin vanhempien kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden on hyvä olla tietoisia.

Tyypillisesti tällaisessa tilanteessa huoltoriita on jo vireillä, ja tulee kestämään pitkään ennen kuin selviää jääkö lapsi vanhempiensa yhteishuoltoon vaiko toisen vanhemman yksinhuoltoon. Välimuotona näiden kahden välillä on niin sanottu rajoitettu yhteishuolto eli se, että huoltajien tehtäviä voidaan jakaa vanhempien kesken.

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Mikäli tämä tavoite ei toteudu huoltajien riitelyn vuoksi, eikä asiaan löydy ratkaisua neuvottelemalla, on syytä harkita yhteishuoltajuuden rajaamista.

Toinen huoltaja voi hakea käräjäoikeudelta määräystä siitä, että hänet oikeutetaan päättämään yksin lapsen terveydenhoitoa koskevista asioista. Tätä määräystä voi hakea myös kiireellisesti tulemaan voimaan jo oikeusprosessin ajaksi, kunnes huoltajuudesta on lopullisesti päätetty.

Tässä on yleensä hyvä käyttää laveaa muotoilua kattamaan kaikki lapsen tarvitsemat sote-palvelut, esimerkiksi: "Huoltaja X on oikeutettu päättämään yksin lapsen terveydenhuoltoa, sairaanhoitoa, (mahdollisia vammaispalveluita) ja sosiaalipalveluita koskevista asioista."

Toiselle huoltajalle jää tiedonsaantioikeus myös näistä asioista, mutta häntä ei tarvitse kuulla eikä hän saa edes osallistua päätöksentekoon lapsen sote-asioista.

Toisaalta jos lasta koskien on käynnissä vaikea ja laaja huoltoriita, voi suppeampi muotoilu olla tarkoituksenmukaisempi ja mennä riitaisassa tilanteessa helpommin läpi. Tehtävien jako väliaikaismääräyksellä voi koskea esimerkiksi vain tietyn nimetyn terapian aloitusta.

Väliaikaismääräyksen tehtävienjaosta saa käytännössä helposti ja tarvittaessa nopeastikin tilanteessa, jossa terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat ottaneet kirjauksissaan tai lausunnoissaan kantaa hoidon tai terapian tarpeeseen, sen kiireellisyyteen ja siihen, että hoitoa ei ole päästy aloittamaan toisen huoltajan vastustuksen myötä.

Lääkärit eivät voi toimia tuomareina lapsen huoltoriidoissa eikä lääkärinlausuntoja voi pyytää tarkoitushakuisesti vanhemman omaksi eduksi huoltoriidassa. Kuitenkin, jos hoidon tai terapian aloitus on lääkärin ammatillisen arvion mukaan selvästi tarpeellista, on tärkeää, että lääkärit uskaltavat lausua asiasta, eivätkä varo sanojaan vaikean huoltoriidan, ja kenties hyvin ärhäkkäästi näkemyksiään tai vastustustaan ilmaisevien vanhempien vuoksi.

Yhteishuollon rajaaminen terveydenhuollon suhteen on perusteltua myös silloin, jos molemmat huoltajat ovat sinänsä samaa mieltä hoidon/ terapian tarpeesta, mutta hoitavasta tahosta on erimielisyyttä. Silloinkaan yhteishuoltajuus hoitopäätösten suhteen ei toimi lapsen edun mukaisesti ja toinen vanhempi voidaan oikeuttaa päättämään asiasta yksin.

Jos molemmat huoltajat estävät lapselle tarpeellisen terapian tai muun hoidon aloituksen, tulee terveydenhuollon ammattihenkilön tehdä asiasta lastensuojeluilmoitus. Viime kädessä lapsi voidaan huostaanottaa hoidon turvaamiseksi. Kiireellisissä, lapsen henkeä ja terveyttä vakavasti uhkaavissa tilanteissa ei lääkäri tarvitse toimenpiteille huoltajien suostumusta.

Oman kysymyksenä lapsipotilaan hoidon suhteen muodostaa lapsen oma tahto ja toiveet, joita ei tässä kirjoituksessa ole arvioitu.

Mikäli vanhempi on huolissaan lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten toimien estymisestä huoltoriidan vuoksi, on tärkeää kääntyä asiassa nopeasti asiantuntevan avun kuten lapsiasioita hoitavan asianajajan puoleen. Lapsiasioiden hoidossa asianajaja pyrkii aina ensin neuvottelemaan sovinnollisesta ratkaisusta, ja joskus vaikeatkin erimielisyydet ratkeavat neuvotteluissa käräjäoikeuden ulkopuolella, tai niin sanotussa asiantuntija-avusteisessa tuomioistuinsovittelussa (Follo) käräjäoikeudessa. Kuitenkin mikäli lapsen etu vaatii, ja vaikuttaa siltä, että neuvottelemalla ei asia ratkea, on käräjäoikeudelta mahdollista hakea ja saada kiireellisestikin päätös asiaan.

TIEDOTE Joulun ja vuodenvaihteen palveluajat

Thu, 07 Dec 2023 10:13:00 GMT

Tietote Asianajotoimisto Lakiasiat Wehka-aho Oy:n palveluajoista.

Toimistomme Kirkkonummella (Kirkkotallintie 4 A 2 krs.) on avoinna normaalisti arkisin klo 9-17, jolloin paikalla on toimiston henkilökuntaa. Huomaathan kuitenkin, että toimistomme juristit voivat ottaa asiakkaita vastaan vain ajanvarauksella.

Jounaikaan perjantaina 22.12.2023 suljemme jo klo 15.00 ja olemme kiinni 26.12.2023 saakka.

Välipäivinä 27-29.12.2023 palvelemme normaalisti klo 9-17.

1.1.2024 olemme kiinni ja 2.1.2024 lähtien avoinna normaalisti.

Kiireellisissä asioissa ja viranomaisille puhelinpäivystys myös pyhien yli toimiston numerosta 050 462 9022.

Helsingin toimistossamme (Lönnrotinkatu 31) palvelemme vain ajanvarauksella.

Hyvää joulun aikaa! Fridfull jul och gott nytt år 2024! Happy holidays!

KUTSU 25.5.2023 klo 11-17 avoimet ovet ja 10 v. juhlakahvit

Fri, 19 May 2023 11:19:00 GMT

Toimistomme täyttää tänä keväänä 10 vuotta ja on aika juhlaan!

Kutsumme kaikki vanhat ja uudet asiakkaat sekä toiminnastamme kiinnostuneet toimistollemme osoitteeseen Kirkkotallintie 4 A 2 krs, 02400 Kirkkonummi juhlakahveille avoimien ovien päivänä torstaina 25.5.2023 klo 11-17. Luvassa tarjoilua, maksutonta asiakirjojen tarkistamista ja oikeudellista neuvontaa.

Emmi Wehka-aho on perustanut toimiston Kirkkonummelle alkuvuodesta 2013. Yritys on kasvanut vuosien varrella yhden naisen lakitoimistosta seitsemän henkilöä työllistäväksi asianajotoimistoksi, jonka toinen toimipiste sijaitsee nykyään Helsingissä Lönnrotinkadulla. Vahva kivijalka toimistolla on ja tulee olemaan Kirkkonummen keskustassa. Toimialueemme kattaa Länsi-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueen aina Hangosta Helsinkiin.

Juhlimme myös toimiston muutosta lakitoimistosta asianajotoimistoksi Emmin ja Lauran liityttyä hiljattain Suomen Asianajajaliiton jäseniksi.

Perustajaosakas, asianajaja Emmi Wehka-aho on tyytyväinen siihen, että toimistoon on löytänyt tiensä alan pidettyjä ammattilaisia ja toimistolla on hyvä maine. Lakiasiat Wehka-aho on saavuttanut aseman monen kirkkonummelaisen suvun luottolakitoimistona, jonka puoleen käännytään elämän isoissa kysymyksissä kuten omaisen kuoleman, uuden avioliiton tai rikoksen uhriksi joutumisen äärellä.

Asianajaja Laura Backström, joka kantaa päävastuun toimiston ruotsinkielisistä asiakkaista ja on myös perehtynyt erityisesti rikosoikeuteen ja lapsioikeuteen, on työskennellyt toimistolla jo opintojensa loppuvaiheesta vuodesta 2017 lukien. ”Det finaste i mitt arbete är att bemöta olika människor så som de är, inte bara som advokat, utan som människa till människa” , toteaa Laura.

Lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Atlas Saarikoski on työskennellyt toimistolla vuodesta 2020 alkaen ja on syventynyt erityisesti ihmisoikeusjuridiikkaan ja ulkomaalaisoikeuteen, ja on tällä saralla laajalti arvostettu ja menestynyt.

Lakimies Kristiina Kaski on aloittanut toimistolla alkuvuodesta 2022, ja tähän mennessä jo sadat asiakkaat Kirkkonummelta ja pääkaupunkiseudulta ovat tavanneet hänet mm. edunvalvontavaltuutuksen laatimisen, perunkirjoituksen tai perinnönjaon merkeissä. ”Parasta työssäni on asiakaspalvelu ja ihmisten auttaminen tärkeiden asiakirjojen laatimisessa kunkin henkilökohtaiset olosuhteet, toiveet ja tarpeet kokonaisvaltaisesti huomioiden” , kertoo Kristiina.

Toimistolla työskentelee juristien lisäksi asianajosihteerin tehtävissä kaksi oikeustieteen ylioppilasta, Johannes ja Aino-Maija, sekä tietoturva-asioihin, sähköiseen asiakirjanhallintaan ja IT-asioihin erikoistunut assistentti Tatu.

Koko tiimimme toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan toimistoon, ja kysymään mieltä askarruttavista lakiasioista pullakahvien äärelle. Toimistolla on järjestetty avoimien ovien päivänä tilaa myös luottamukselliseen maksuttomaan neuvontaan, jota järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Toimitilamme sijaitsevat toisessa kerroksessa, eivätkä valitettavasti ole esteettömät. Tarvittaessa tapaamme asiakkaitamme myös toimiston ulkopuolella, kuten kotikäynneillä. Mikäli olisit halunnut osallistua avoimien ovien päivään, mutta et pääse liikuntarajoitteen vuoksi toimitiloihimme, niin otahan yhteyttä, niin ratkaistaan asia yhdessä.

Avoin työtehtävä: asianajosihteeri /oikeustieteen ylioppilas

Wed, 11 Jan 2023 14:30:00 GMT

We are hiring - join our team! Oletko etsimämme asianajosihteeri tai oikeustieteen ylioppilas?

Etsimme Asianajotoimisto Lakiasiat Wehka-ahon Oy:n tiimiin uutta jäsentä.

Hoidamme ihmisten oikeudellisia asioita suurella sydämellä. Tehtäväkenttäämme kuuluu rikosasioita, perhe- ja perintöoikeudellisia asioita, yksityishenkilöiden riita-asioita sekä ulkomaalaisoikeudellisia asioita. Meillä työskentelee neljä juristia ja kaksi avustavaan henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Toimistomme on nuorekas ja ilmapiiriltään rento.

Työ sopii parhaiten opintojen alkupuolella olevalle oikeustieteen opiskelijalle. Tehtävänäsi on avustaa toimiston asianajajia ja lakimiehiä monipuolisesti erilaisissa toimeksiannoissa. Työtehtäviisi kuuluu asiakaspalvelua, oikeudellista selvitystyötä ja asiakirjojen luonnostelua, asiakastilaisuuksissa avustamista, yhteydenpitoa eri viranomistahoihin sekä yleisiä toimistorutiineja kopioimisesta laskutukseen. Tehtäväkenttä on jossain määrin joustava ja huomioimme siinä valittavan henkilön omat vahvuudet.

Etsimämme henkilö on reipas ja helposti lähestyttävä persoona, nauttii asiakaspalvelusta ja pystyy työskentelemään paineen alla haastavissakin tilanteissa. Arvostamme hyviä vuorovaikutustaitoja, kielitaitoa (englanti, ruotsi, muut kielet) huolellisuutta sekä organisointikykyä.

Työpisteesi on Kirkkonummen keskustassa (n. 5 min kävelymatka juna-asemalta) sijaitseva toimistomme ja toisinaan Helsingin Kampissa sijaitseva sivupisteemme (Lönnrotinkatu 31).

Työ on osa-aikainen noin 15-25 h/vko. Työajat sijoittuvat arkipäiviin klo 9-17 välille. Työajat ovat joustavat ja yhdistettävissä hyvin opintoihin.

Meille et tule keittämään kahvia, vaan pääset aidosti osallistumaan toimeksiantojen hoitamiseen ja kehittämään osaamistasi sinua kiinnostavilla oikeudenaloilla!

Lähetä napakka hakemus, CV sekä mahdollinen opintosuoritusote PDF-tiedostona osoitteeseen emmi.wehka-aho@wehka-aho.fi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään tiistaihin 24.1.2023 klo 16.15 mennessä. Kirjoita viestin osoitekenttään työhakemus ja nimesi.

Työhaastattelut ajoittuvat päiville to-pe 26-27.1.2023 ja toivomamme aloitusajankohta on jo 1.2.2023, jotta nykyinen oikkari ehtii perehdyttämään uutta työntekijää ennen kuin suuntaa uusiin haasteisiinsa.

Lisätietoja paikasta antavat Emmi Wehka-aho 050 370 5199 ja Laura Backström 044 9898 170.

Asianajotoimisto Lakiasiat Wehka-aho Oy työnantajana arvostaa monimuotoisuutta ja tasa-arvoa. Olemme syrjinnästä vapaa työpaikka ja pyrimme tarjoamaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.

Tiedote 18.11.2022 Asianajotoimisto Lakiasiat Wehka-aho Oy

Fri, 18 Nov 2022 15:47:00 GMT

Toimiston päävastuullinen lakimies Emmi Wehka-aho on liittynyt Suomen Asianajajaliittoon ja hyväksytty sen jäseneksi 18.11.2022.
Toimiston liiketoiminta jatkuu 18.11.2022 nimellä Asianajotoimisto Lakiasiat Wehka-aho Oy (Y-tunnus 3322738-3). Yhteystiedot pysyvät ennallaan.
Asianajotoimisto jatkaa kaikkia lakitoimiston (Y-tunnus 2521364-3) ja sen lakimiesten toimeksiantoja, eikä uudistuksesta aiheudu muutoksia nykyisiin toimeksiantoihin.
Korkealaatuisten ja luotettavien oikeudellisten palveluiden tarjoaminen on toimintamme perusta. Hoidamme jatkossakin monipuolisesti erilaisia laki- ja oikeudenkäyntiasioita, ja laadimme asiakirjoja.
Asianajaja Emmi Wehka-aho on toiminut jo vuodesta 2013 asianajoalalla oikeudenkäyntiasioita hoitaen. Wehka-aho toimii myös uuden osakeyhtiön toimitusjohtajana. Toimistossa työskentelevät myös luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat Laura Backström ja Atlas Saarikoski sekä lakimies Kristiina Kaski.
Toimiston kaikki lakimiehet noudattavat hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita ja toimiston toimintaa valvoo Asianajajaliiton valvontalautakunta.

Jos elämä yllättää, voi asiat silti pitää omissa käsissä – Valtakunnalliseen, meitä kaikkia koskevaan kampanjaan oli tärkeä lähteä mukaan

Fri, 06 May 2022 10:16:00 GMT

Jos toimintakykyni heikkenee, kuka maksaa laskuni, hakee tuet ja etuudet, tekee päätökset hoitosuunnitelmastani tai vaikkapa myy omaisuutta puolestani?

Jokaisen meidän arki on erilaista ja vaihtelevaa, mutta samalla monelle se on rakennettu jatkuvuuden varaan. Elämä on kuitenkin arvaamatonta ja huominen voi yllättää. Jos toimintakykyni heikkenee, kuka maksaa laskuni, hakee tuet ja etuudet, tekee päätökset hoitosuunnitelmastani tai vaikkapa myy omaisuutta puolestani?

Jos edellisen kaltaista kysymystä ei ole aiemmin miettinyt, saattaakin tulla yllätyksenä, että toisen puolesta näiden asioiden hoitamiseen tarvitaan aina oikeus edustaa häntä. Edunvalvontavaltuutus on helppo tapa varautua tähän ennakkoon.

Toukokuun alussa alkanut Omissa käsissä -kampanja nostaa kymmenien suomalaisten organisaatioiden voimin esille edunvalvontavaltuutuksen, joka on meille kaikille ajankohtainen. Samalle se on kuitenkin suurelle osalle valitettavan tuntematon.

Edunvalvontavaltuutus on tärkeä valtakirja, jolla itselleen luotetun henkilön voi valtuuttaa hoitamaan esimerkiksi omaan talouteen tai terveyteen liittyviä asioita, jos itse menettää toimintakykynsä joko tilapäisesti tai pysyvästi. Tyypillisesti toimintakyvyn menettäminen voi tulla eteen iän ja esimerkiksi muistisairauden myötä, mutta yhtälailla sen voi kohdata nuorempikin henkilö vakavan sairauden tai tapaturmaisen loukkaantumisen johdosta. Tarve voi yllättää, mutta silloin asia pitää olla jo kunnossa.

Edunvalvontavaltuutusvaltakirjan laatiminen on onneksi helppoa ja tukea on tarjolla lukuisten erilaisten tahojen kautta. Myös me Lakiasiat Wehka-ahon toimistolla tarjoamme asiantuntemustamme ja tukea edunvalvontavaltuutusten laatimiseen.

Edunvalvontavaltuutus helpottaa ja nopeuttaa myös läheistesi toimintaa, kun tahtosi eri asioiden toteuttamiseen on selvä. Varmin tapa on luottaa nämä asiat tutun henkilön käsiin, joka voi tarpeen tullen ottaa asiat nopeastikin hallintaan. Näin myös itsemääräämisoikeus ja asiat säilyvät aina omissa käsissä.

Olemme mukana kampanjoimassa, sillä aihe ja sen tutuksi tekeminen on meillekin tärkeää, koska ihmisen oman tahdon kunnioittaminen ja hyvän elämän mahdollistaminen on toimintamme kulmakiviä.

Lue lisää kampanjasta ja edunvalvontavaltuutuksesta osoitteesta www.omissakäsissä.fi .

Tänään on oikea hetki tehdä edunvalvontavaltuutus.

Toimistomme kaikki lakimiehet laativat edunvalvontavaltakirjoja. Ota yhteyttä.

Lakitoimiston arkeen tutustumassa

Wed, 29 Sep 2021 12:17:00 GMT

Minkälaista on juristin työ? Kuvassa kiireiset lakimiehet Laura ja Emmi, jotka tettiläinen yllätti kahvitauolta.

Toimistolla on ollut tällä viikolla kaksi nuorta työelämään tutustujaa, Kiara ja Roni Kirkkoharjun koulun 9-luokalta. He kirjoittivat yhtenä työtehtävänään pienet blogitekstit oppimastaan.

TET-jakson odotukseen liittyviä tunnelmiaan tettiläisemme kuvaavat näin:

”Halusin TET-paikan juuri lakitoimistosta, koska olen jo pitkään ollut kiinnostunut lakimiehen työstä. Olen katsonut lakisarjoja (esim. Suits) ja ihaillut lakimiesten työtä ja intohimoa, mutta halusin ottaa selvää, minkälaista lakimiehen työ todellisuudessa on.”

”Sain paikan Lakiasiat Wehka -aholta ja odotin innoissani TET-viikkoa.”

Viikon varrella Kiara ja Roni olivat avuksi monenlaisissa tehtävissä toimiston arjessa.

”Aloitin maanantaina asiakirjojen skannaamisella ja tein sitä paljon viikon aikana. Muita työtehtäviäni viikon aikana oli muun muassa arkistointi, postissa käyminen, paperityöt, siivoaminen ja kahvinkeitto. En ole ennen tehnyt toimistotöitä, joten oli kiva tutustua niihin.”

”Olin otettu siitä, kuinka lakimiehet luottivat minuun ja toiseen TET-työntekijään. Työtehtävät olivat mielestäni sopivan haastavia. Lakimiehet neuvoivat aina, jos oli jotain kysyttävää ja ilmapiiri toimistolla oli muutenkin lämmin ja rento."

Entä minkälainen käsitys nuorilla oli lakitoimiston työstä ja juristeista?

”Netflix-sarjat ovat antaneet minulle lakimiesten työstä sellaisen kuvan, että se on stressaavaa, raskasta ja vakavaa. Nämä käsitykset minulla on pysyneet edelleen samana, mutta ennakkokuvani itse lakimiehistä muuttui. Luulin lakimiesten olevan kylmiä ja todella vakavia, mutta tämä ei ole ollenkaan totta. Työskennellessäni Wehka-ahon toimistolla tajusin, kuinka lämminsydämisiä ja hauskoja lakimiehet oikeasti ovat. Silti he ovat erittäin ammattimaisia ja ottavat työnsä ja asiakkaidensa murheet vakavasti.”

”Lempiasiani TET-jakson aikana oli lakimiesten työn seuraaminen. Oletukseni lakimiehen työstä oli tietokoneella istumista, paperitöitä ja istunnoissa käymistä, joka on totta, mutta lakimiehen työhön kuulu paljon muutakin. Toimistolla tapahtuu samaan aikaan paljon asioita. Puhelimessa voi olla yksi asiakas, tietokoneella toinen ja vartin päästä paikan päällä on asiakastapaaminen kolmannen asiakkaan kanssa. Asiakkailta voi tulla myös kiireisiä asioita, jotka pitää hoitaa heti, vaikka olisi paljon työtä muutenkin. Oli kiva seurata vierestä ja nähdä kuinka kiireistä työ on ja kuinka paljon siihen kuuluu erilaisia asioita.”

TET-jakson päätteeksi tunnelmat olivat hyvät sekä tettiläisillä, että toimiston väellä.

”Tämä viikko on ollut erinomainen kokemus ja olen iloinen, että pääsin seuramaan minua kiinnostavaa ammattia."

"Arvostukseni lakimiehiä kohtaan on noussut viikon aikana, koska he joutuvat kantamaan valtavan vastuun ihmisten elämiä ja tulevaisuutta koskevissa asioissa, mutta samalla pitämään itsestään huolta. Olen kiitollinen, että sain kokea kaiken mitä koin viikon aikana, vaikka se onkin vain pieni osa siitä mitä lakimiehet tekevät joka päivä. Mahtava kokemus!"

Lapsen oikeus vanhempiinsa pitää turvata poikkeusoloissakin (HS Mielipide 10.5.2020)

Wed, 29 Sep 2021 12:11:00 GMT

Lapsioikeudelliset asiat muodostavat erityisen haavoittuvan osan oikeusprosesseja, jotka koronaviruskriisi on halvaannuttanut.

LAPSEN oikeuksien toteutuminen koronaviruskriisin aikaan on ollut puheenaiheena useista eri näkökulmista. Asiantuntijat ovat nostaneet esiin muun muassa huolen lasten sosiaalisista suhteista. Huomiotta on jäänyt, että poikkeustila vaarantaa myös monen lapsen sosiaalisista suhteista tärkeimmän, suhteen omaan vanhempaan.

YHÄ USEAMMAN eroperheen lapsen asioita puidaan kuntien sosiaalitoimissa ja käräjäoikeuksissa. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitaisuuksien ratkaiseminen viranomaisvoimin koskettaa tuhansia lapsia vuosittain.
Oikeuslaitoksen toiminta on ollut heikosti esillä yhteiskunnan rajoituksia koskevassa keskustelussa. Lapsioikeudelliset asiat muodostavat erityisen haavoittuvan osan oikeusprosesseja, jotka koronaviruskriisi on halvaannuttanut.

POIKKEUSTILAN aiheuttamat rajoitukset, ohjeet ja niiden kirjava tulkinta vaarantavat monin tavoin lapsen oikeuden tuntea, tavata ja pitää yhteyttä vanhempaansa. Lähivanhempi saattaa olla ylivarovainen tulkitessaan ohjeita fyysisten kontaktien välttämisestä tai pahimmassa tapauksessa käyttää niitä verukkeena tapaamisten estämiseen lapsen edun sivuuttaen.

Joissakin niin sanottuja tuettuja ja valvottuja tapaamisia järjestävissä kuntien ja kolmannen sektorin ylläpitämissä tapaamispaikoissa on myös ylireagoitu tilanteeseen jopa katkaisemalla tapaamiset kokonaan ilman lääketieteellistä perustetta. Yhdenmukaisten käytäntöjen puute on noussut suureksi ongelmaksi lapsen oikeuksien kannalta.

Etävanhemman keinovalikoima saada lapselle vahvistetut tapaamiset jälleen toimimaan poikkeustilassa on olematon. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoprosessit eivät juuri etene käräjäoikeuksissa, eikä sovitteluja järjestetä. Rajoitukset haastetiedoksiannoissa estävät tai vähintään venyttävät prosessia, ja esimerkiksi asian käsitteleminen etäyhteyksin saattaa kaatua lähivanhemman tietoteknisiin rajoituksiin.

RIITAANTUNEISSA lapsiasioissa tyypillistä on tilanteen nopea kehitys ja todellinen riski lapsen vieraantumiselle. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat oikeusprosessit ovat jo entuudestaan Suomessa todella pitkiä. Esimerkiksi puolen vuoden tauko tapaamisissa on pienen lapsen elämässä valtavan pitkä aika, ja tapaamattomuus voi alkaa määrittää lapsen ja vanhemman välisen suhteen kehityksen suuntaa. Oikeusprosessien viivästyminen ja epäyhtenäiset tapaamiskäytännöt tulehduttavat riitoja entisestään paisuttaen sekä niiden inhimillisiä että taloudellisia vaikutuksia.

YHTENÄINEN valtakunnallinen ohjeistus sekä uusien luovien erityisjärjestelyiden käyttöönotto lapsia koskevissa oikeusprosesseissa on välttämätöntä. Hallitus on linjannut, että rajoituksia aletaan purkaa ja yhteiskuntaa avata vaiheittain.
Päätöksenteossa on huomioitava lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien prosessien turvaaminen. Tämä on tärkeää myös pitkällä aikavälillä tulevia kriisejä ja poikkeusoloja ajatellen.

Laura Backström
Raasepori

Emmi Wehka-aho
Kirkkonummi

lapsioikeuteen perehtyneitä juristeja

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien Mielipide-osastolla 10.5.2020.

Ongelmana jakamaton kuolinpesä?

Sun, 24 May 2020 12:13:00 GMT

Jakamattomaan kuolinpesään liittyy monia käytännön ongelmia. Perintöverot lankeavat perillisten maksettavaksi perunkirjoituksen jälkeen riippumatta siitä, jaetaanko kuolinpesää vielä. Tyhjillään tai vähällä käytöllä oleviin kiinteistöihin liittyy kustannuksia ja arvon alentumista. Kuolinpesän yhteishallinto voi pitkään jatkuessaan olla omiaan aiheuttamaan tai syventämään eripuraa kuolinpesän osakkaiden välillä.

Jakamaton kuolinpesä on tietynlainen välitila perittävän kuoleman jälkeen ennen omaisuuden siirtymistä perillisten tai testamentin saajien nimiin. Oikeus perintöön syntyy perittävän kuolemasta, mutta realisoituu vasta perinnönjaossa. Toisinaan kuolinpesä on järkevä pitää jakamattomana. Esimerkiksi silloin, kun koko omaisuutta rasittaa lesken testamentilla saama hallintaoikeus tai silloin, kun kiinteistö halutaan pitää kuolinpesän nimissä esimerkiksi verotukseen liittyvistä syistä. Osakkaiden mielessä voi myös olla esimerkiksi jonkun osakkaan asunto- tai kiinteistöosuuden lunastus, mikä kannattaa myös suunnitella loppuun asti ennen jakoon ryhtymistä.

On huomattava, että kuolinpesän omaisuus voidaan myös jakaa vain osittain. Esimerkiksi pankkitilivarat ja helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten pörssiosakkeet saatetaan jakaa perillisille jo pian kuoleman jälkeen (esimerkiksi perintöveroja varten), ja jättää kuolinpesä muutoin jakamatta ja lesken hallintaan.

Mikäli perittävä on ollut kuollessaan avioliitossa, tai avioero-ositusta ei ole entisen puolison jälkeen toimitettu, on ennen jakoa tehtävä omaisuuden ositus lesken/ entisen aviopuolison ja perillisten välillä. Usein se tehdään samassa yhteydessä ja samalla kirjallisella sopimuksella perinnönjaon kanssa.

Milloin ja miten perinnönjakoon voi ryhtyä? Perinnönjakoon voidaan pääsääntöisesti ryhtyä, kun perunkirjoitus on pidetty ja pesän velat on maksettu (tai varoja varattu niiden kattamiseen). Mitään aikarajaa ei laissa ole. Joskus kuolinpesä jaetaan jo samana päivänä ja samassa tilaisuudessa perunkirjoituksen pitämisen kanssa. Toisinaan taas kuolinpesä on jakamatta vuosikymmeniä ja jakamattomat kuolinpesät voivat myös kerrostua. Jakamattomana pitäminen ilman perusteltua syytä vain siirtää ongelmia lisäten selvitystyötä ja kustannuksia seuraavalle sukupolvelle.

Yleinen käytännön syy sille, että jako halutaan saada aikaan, on perillisen tarve saada varoja pesästä. Jokaisella pesän osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia perinnönjakoa. Kuolinpesän jakaminen ilman käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa vaatii kuitenkin kaikkien perillisten myötävaikutusta ja suostumusta. Lakimiehen avustuksella kuolinpesän jaosta voidaan keskustella esimerkiksi toimittamalla muille osakkaille perusteltu ehdotus perinnönjaosta. Lakimies voi avustaa myös koko kuolinpesää selvittämällä tilannetta ja antamalla osakkaille erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Mikäli sopimukseen ei päästä, on mahdollista hakea käräjäoikeudelta ulkopuolista pesänjakajaa toimittamaan perinnönjako.

Ota yhteyttä mikäli haluat keskustella perinnönjaosta lakimiehen kanssa. Alkuneuvottelu tilanteen kartoittamiseksi (15 min) ja hinta-arvion saamiseksi on maksuton.