Ajankohtaisten asioiden blogi

Haluamme tarjota asiakkaillemme kokonaisvaltaista palvelua. Tämän vuoksi päivitämme verkkosivuillemme alalla tapahtuvia ja muita asioita, joita Sinun on hyvä tietää. Tutustu siis blogimme ajankohtaisiin teksteihin ja ota yhteyttä kaikissa lisäkysymyksissäsi!

Uutiset

  • 09.10.2020
    ​​Lakitoimiston arkeen tutustumassa

    Minkälaista on juristin työ? Kuvassa kiireiset lakimiehet Laura ja Emmi, jotka tettiläinen yllätti kahvitauolta.


    Toimistolla on ollut tällä viikolla kaksi nuorta työelämään tutustujaa, Kiara ja Roni Kirkkoharjun koulun 9-luokalta. He kirjoittivat yhtenä työtehtävänään pienet blogitekstit oppimastaan.


    TET-jakson odotukseen liittyviä tunnelmiaan tettiläisemme kuvaavat näin: 


    ”Halusin TET-paikan juuri lakitoimistosta, koska olen jo pitkään ollut kiinnostunut lakimiehen työstä. Olen katsonut lakisarjoja (esim. Suits) ja ihaillut lakimiesten työtä ja intohimoa, mutta halusin ottaa selvää, minkälaista lakimiehen työ todellisuudessa on.”

    ”Sain paikan Lakiasiat Wehka -aholta ja odotin innoissani TET-viikkoa.”


    Viikon varrella Kiara ja Roni olivat avuksi monenlaisissa tehtävissä toimiston arjessa.


    ”Aloitin maanantaina asiakirjojen skannaamisella ja tein sitä paljon viikon aikana. Muita työtehtäviäni viikon aikana oli muun muassa arkistointi, postissa käyminen, paperityöt, siivoaminen ja kahvinkeitto. En ole ennen tehnyt toimistotöitä, joten oli kiva tutustua niihin.”


    ”Olin otettu siitä, kuinka lakimiehet luottivat minuun ja toiseen TET-työntekijään. Työtehtävät olivat mielestäni sopivan haastavia. Lakimiehet neuvoivat aina, jos oli jotain kysyttävää ja ilmapiiri toimistolla oli muutenkin lämmin ja rento."


    Entä minkälainen käsitys nuorilla oli lakitoimiston työstä ja juristeista?

    ”Netflix-sarjat ovat antaneet minulle lakimiesten työstä sellaisen kuvan, että se on stressaavaa, raskasta ja vakavaa. Nämä käsitykset minulla on pysyneet edelleen samana, mutta ennakkokuvani itse lakimiehistä muuttui. Luulin lakimiesten olevan kylmiä ja todella vakavia, mutta tämä ei ole ollenkaan totta. Työskennellessäni Wehka-ahon toimistolla tajusin, kuinka lämminsydämisiä ja hauskoja lakimiehet oikeasti ovat. Silti he ovat erittäin ammattimaisia ja ottavat työnsä ja asiakkaidensa murheet vakavasti.”


    ”Lempiasiani TET-jakson aikana oli lakimiesten työn seuraaminen. Oletukseni lakimiehen työstä oli tietokoneella istumista, paperitöitä ja istunnoissa käymistä, joka on totta, mutta lakimiehen työhön kuulu paljon muutakin. Toimistolla tapahtuu samaan aikaan paljon asioita. Puhelimessa voi olla yksi asiakas, tietokoneella toinen ja vartin päästä paikan päällä on asiakastapaaminen kolmannen asiakkaan kanssa. Asiakkailta voi tulla myös kiireisiä asioita, jotka pitää hoitaa heti, vaikka olisi paljon työtä muutenkin. Oli kiva seurata vierestä ja nähdä kuinka kiireistä työ on ja kuinka paljon siihen kuuluu erilaisia asioita.”


    TET-jakson päätteeksi tunnelmat olivat hyvät sekä tettiläisillä, että toimiston väellä.


    ”Tämä viikko on ollut erinomainen kokemus ja olen iloinen, että pääsin seuramaan minua kiinnostavaa ammattia."


    "Arvostukseni lakimiehiä kohtaan on noussut viikon aikana, koska he joutuvat kantamaan valtavan vastuun ihmisten elämiä ja tulevaisuutta koskevissa asioissa, mutta samalla pitämään itsestään huolta. Olen kiitollinen, että sain kokea kaiken mitä koin viikon aikana, vaikka se onkin vain pieni osa siitä mitä lakimiehet tekevät joka päivä. Mahtava kokemus!"

    Lue lisää
  • 24.05.2020
    Ongelmana jakamaton kuolinpesä?

    Jakamattomaan kuolinpesään liittyy monia käytännön ongelmia. Perintöverot lankeavat perillisten maksettavaksi perunkirjoituksen jälkeen riippumatta siitä, jaetaanko kuolinpesää vielä. Tyhjillään tai vähällä käytöllä oleviin kiinteistöihin liittyy kustannuksia ja arvon alentumista. Kuolinpesän yhteishallinto voi pitkään jatkuessaan olla omiaan aiheuttamaan tai syventämään eripuraa kuolinpesän osakkaiden välillä.


    Jakamaton kuolinpesä on tietynlainen välitila perittävän kuoleman jälkeen ennen omaisuuden siirtymistä perillisten tai testamentin saajien nimiin. Oikeus perintöön syntyy perittävän kuolemasta, mutta realisoituu vasta perinnönjaossa. Toisinaan kuolinpesä on järkevä pitää jakamattomana. Esimerkiksi silloin, kun koko omaisuutta rasittaa lesken testamentilla saama hallintaoikeus tai silloin, kun kiinteistö halutaan pitää kuolinpesän nimissä esimerkiksi verotukseen liittyvistä syistä. Osakkaiden mielessä voi myös olla esimerkiksi jonkun osakkaan asunto- tai kiinteistöosuuden lunastus, mikä kannattaa myös suunnitella loppuun asti ennen jakoon ryhtymistä.

    On huomattava, että kuolinpesän omaisuus voidaan myös jakaa vain osittain. Esimerkiksi pankkitilivarat ja helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten pörssiosakkeet saatetaan jakaa perillisille jo pian kuoleman
    jälkeen (esimerkiksi perintöveroja varten), ja jättää kuolinpesä muutoin jakamatta ja lesken hallintaan.

    Mikäli perittävä on ollut kuollessaan avioliitossa, tai avioero-ositusta ei ole entisen puolison jälkeen toimitettu, on ennen jakoa tehtävä omaisuuden ositus lesken/ entisen aviopuolison ja perillisten välillä. Usein se tehdään samassa yhteydessä ja samalla kirjallisella sopimuksella perinnönjaon kanssa.  


    Milloin ja miten perinnönjakoon voi ryhtyä? Perinnönjakoon voidaan pääsääntöisesti ryhtyä, kun perunkirjoitus on pidetty ja pesän velat on maksettu (tai varoja varattu niiden kattamiseen). Mitään aikarajaa ei laissa ole. Joskus
    kuolinpesä jaetaan jo samana päivänä ja samassa tilaisuudessa perunkirjoituksen pitämisen kanssa. Toisinaan taas kuolinpesä on jakamatta vuosikymmeniä ja jakamattomat kuolinpesät voivat myös kerrostua. Jakamattomana pitäminen ilman perusteltua syytä vain siirtää ongelmia lisäten selvitystyötä ja kustannuksia seuraavalle sukupolvelle.

    Yleinen käytännön syy sille, että jako halutaan saada aikaan, on perillisen tarve saada varoja pesästä. Jokaisella pesän osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia perinnönjakoa. Kuolinpesän jakaminen ilman käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa vaatii kuitenkin kaikkien perillisten myötävaikutusta ja suostumusta. Lakimiehen avustuksella kuolinpesän jaosta voidaan keskustella esimerkiksi toimittamalla muille osakkaille perusteltu ehdotus perinnönjaosta. Lakimies voi avustaa myös koko kuolinpesää selvittämällä tilannetta ja antamalla osakkaille erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

    Mikäli sopimukseen ei päästä, on mahdollista hakea käräjäoikeudelta ulkopuolista pesänjakajaa toimittamaan perinnönjako.

    Ota yhteyttä mikäli haluat keskustella perinnönjaosta lakimiehen kanssa. Alkuneuvottelu tilanteen kartoittamiseksi (15 min) ja hinta-arvion saamiseksi on maksuton.

    Lue lisää
  • 11.05.2020
    Lapsen oikeus vanhempiinsa pitää turvata poikkeusoloissakin (HS Mielipide 10.5.2020)

    Lapsioikeudelliset asiat muodostavat erityisen haavoittuvan osan oikeusprosesseja, jotka koronaviruskriisi on halvaannuttanut.


    LAPSEN oikeuksien toteutuminen koronaviruskriisin aikaan on ollut puheenaiheena useista eri näkökulmista. Asiantuntijat ovat nostaneet esiin muun muassa huolen lasten sosiaalisista suhteista. Huomiotta on jäänyt, että poikkeustila vaarantaa myös monen lapsen sosiaalisista suhteista tärkeimmän, suhteen omaan vanhempaan.

    YHÄ USEAMMAN eroperheen lapsen asioita puidaan kuntien sosiaalitoimissa ja käräjäoikeuksissa. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitaisuuksien ratkaiseminen viranomaisvoimin koskettaa tuhansia lapsia vuosittain.
    Oikeuslaitoksen toiminta on ollut heikosti esillä yhteiskunnan rajoituksia koskevassa keskustelussa. Lapsioikeudelliset asiat muodostavat erityisen haavoittuvan osan oikeusprosesseja, jotka koronaviruskriisi on halvaannuttanut.

    POIKKEUSTILAN aiheuttamat rajoitukset, ohjeet ja niiden kirjava tulkinta vaarantavat monin tavoin lapsen oikeuden tuntea, tavata ja pitää yhteyttä vanhempaansa. Lähivanhempi saattaa olla ylivarovainen tulkitessaan ohjeita fyysisten kontaktien välttämisestä tai pahimmassa tapauksessa käyttää niitä verukkeena tapaamisten estämiseen lapsen edun sivuuttaen.
    Joissakin niin sanottuja tuettuja ja valvottuja tapaamisia järjestävissä kuntien ja kolmannen sektorin ylläpitämissä tapaamispaikoissa on myös ylireagoitu tilanteeseen jopa katkaisemalla tapaamiset kokonaan ilman lääketieteellistä perustetta. Yhdenmukaisten käytäntöjen puute on noussut suureksi ongelmaksi lapsen oikeuksien kannalta.

    Etävanhemman keinovalikoima saada lapselle vahvistetut tapaamiset jälleen toimimaan poikkeustilassa on olematon. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoprosessit eivät juuri etene käräjäoikeuksissa, eikä sovitteluja järjestetä. Rajoitukset haastetiedoksiannoissa estävät tai vähintään venyttävät prosessia, ja esimerkiksi asian käsitteleminen etäyhteyksin saattaa kaatua lähivanhemman tietoteknisiin rajoituksiin.

    RIITAANTUNEISSA lapsiasioissa tyypillistä on tilanteen nopea kehitys ja todellinen riski lapsen vieraantumiselle. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat oikeusprosessit ovat jo entuudestaan Suomessa todella pitkiä. Esimerkiksi puolen vuoden tauko tapaamisissa on pienen lapsen elämässä valtavan pitkä aika, ja tapaamattomuus voi alkaa määrittää lapsen ja vanhemman välisen suhteen kehityksen suuntaa.
    Oikeusprosessien viivästyminen ja epäyhtenäiset tapaamiskäytännöt tulehduttavat riitoja entisestään paisuttaen sekä niiden inhimillisiä että taloudellisia vaikutuksia.

    YHTENÄINEN valtakunnallinen ohjeistus sekä uusien luovien erityisjärjestelyiden käyttöönotto lapsia koskevissa oikeusprosesseissa on välttämätöntä. Hallitus on linjannut, että rajoituksia aletaan purkaa ja yhteiskuntaa avata vaiheittain.
    Päätöksenteossa on huomioitava lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien prosessien turvaaminen. Tämä on tärkeää myös pitkällä aikavälillä tulevia kriisejä ja poikkeusoloja ajatellen.

    Laura Backström
    Raasepori

    Emmi Wehka-aho
    Kirkkonummi

    lapsioikeuteen perehtyneitä juristeja

    Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien Mielipide-osastolla 10.5.2020.

    Lue lisää
  • 02.01.2020
    Miten oikeusapua saa?

    Moni on kuullut oikeusavusta ja tietää, että oikeudenkäyntikulut maksetaan monissa tapauksissa valtion varoista. Pieni- ja keskituloiset henkilöt ovat useimmissa asioissa oikeutettuja saamaan lakimiehen palkkion ja muut oikeudenkäyntikustannukset korvatuksi kokonaan tai osittain valtion varoista. Lue lisää oikeusavun tulorajoista täältä. Oikeusapu liitetään kuitenkin usein vain oikeusaputoimistoihin ja harva tietää, että oikeusapua tarjoavat myös yksityiset asianajoalalla toimivat lakimiehet.


    Lue lisää
  • 31.01.2019
    TET-harjoittelussa Lakiasiat Wehka-aholla

    Minua on aina kiinnostanut lakiala, joten Lakiasiat Wehka-aho oli minulle juuri täydellinen yhdeksännen luokan TET-harjoittelupaikaksi. Aikaisemmilla TET-jaksoilla olin ollut tutustumassa Ylen ja MTV:n tuotantoihin ja päätin, että haluaisin viimeisellä jaksolla tutustua lakialaan. Kirkkonummella toimii kaksi lakitoimistoa, joista Lakiasiat Wehka-aho vaikutti monipuolisemmalta toimistolta ja sellaiselta, josta voisin saada laajemman käsityksen ammatista.

    Lue lisää
  • 15.01.2018
    Foreigners and immigrants – know your rights and find professional legal help in Finland

    Today’s world is increasingly international and there are as many reasons to move abroad as there are people. Some come to Finland for work, some move here to start a family, whereas others come to seek refuge. However, coming in contact with an unfamiliar legal system in a foreign language can create surprising challenges and questions, such as:

    - What should I do if I think that I am a victim of a crime?

    - What should I do in case I am under criminal investigation?

    - What are my rights as an employee?

    - How can I appeal a decision I feel is incorrect?

    - How will our property be divided, and the custody of our children decided, if our marriage ends in divorce?

    - How can I get legal assistance and what will it and a possible court case cost?

    In this brief introduction, we will tell you about your rights to legal representation and how our office can help you deal with these and many other questions. You can also find a lot of information in English on the webpages of the Ministry of Justice

    How to find professional legal help - legal aid and insurances

    First of all, everyone has the right to choose the lawyer they want. There are a lot of law offices especially in the Helsinki region and in big cities. Public legal aid offices are usually located in cities where there is a district court. It is common that fear of the legal costs prevents people from contacting a lawyer. In many cases the fear is groundless.

    Many insurances (for example a basic home insurance) cover the legal costs in most court cases. Your lawyer can check the coverage of your insurance for you. If you don´t have an insurance that covers your legal expenses and you cannot afford a lawyer, you may get some or all your legal expenses covered by the State. Entitlement for the legal aid depends on your earnings, expenses, assets and liabilities. Approximately 75 % of households in Finland are entitled to legal aid paid either wholly or partially by the State.

    Cases covered by legal aid can by divided into two categories:

    1. cases which are dealt with by a court in Finland (such as criminal cases and civil disputes) and
    2. cases which are handled outside of court (such as drafting a will or dividing property in divorce).

    In the first category, legal aid can be given to anyone, no matter what their nationality or place of residence is. This is true both if a case is already in court and if you are planning to take a case to court. In practice this means that you have the right to choose any qualified lawyer you want, even from the private sector, whose fees will be paid wholly or partially by the State. The lawyer will evaluate your right to legal aid and apply for it on your behalf.

    To get legal aid in cases that belong to the second category, you must be a permanent resident of Finland or another country which is a member of the European Union or the European Economic Area. This type of legal aid is provided by your local public legal aid office. If you choose to use a lawyer from the private sector for this type of case, you have to pay the legal costs yourself. 

    If you are under investigation or accused of a more serious crime, the court can appoint a private lawyer of your choice to act as your defender.

    The defender's fees will be paid in full by the Finnish state. The same principle applies if you are a victim of a sexual crime or some other serious crime.

    What about interpretation?

    Insurances or legal aid covered by the State also covers the fees of the interpretation if Finnish or Swedish is not your native language. We can book the interpreter for you if you need one. We serve our customers in Finnish, Swedish and English and have good connections to interpreters of Arabic, Dari, France, Sorani and Spanish. Interpreters are also available for dozens of other languages.

    Law office Wehka-aho

    The Law office Wehka-aho is a modern provider of legal services mainly for private persons and small businesses. Our offices are located in Espoo (next to Iso Omena and subway station Matinkylä) and Kirkkonummi (Toritie 1). Meetings can be arranged also in the centre of Helsinki. Our specialisations  include family law, alien law, criminal law and contract law. We are used to serving customers from many cultures and languages with respect and sensitivity.

    It is good to know that in our office we will evaluate the costs for you for free before you have to decide whether you give us an assignment or not. The first contact is always free of charge and does not bind you in anyway. During this initial phase, a lawyer will evaluate your case, check your possibility for legal aid and tell what we can do to solve your problem. Don’t hesitate to contact us via contact form, by email lakiasiat@wehka-aho.fi or by phone 050 4629 022 (office).

    Emmi, Lauri and Laura

    Lue lisää
  • 30.11.2017
    Palvelemme Iso Omenaa vastapäätä Matinkylän metroaseman tuntumassa

    Lakitoimisto palvelee Kirkkonummen lisäksi Espoossa Matinkylän metroaseman tuntumassa Iso Omenan vieressä viihtyisissä ja avarissa Reguksen tiloissa osoitteessa Puolikkotie 8, 5 krs. Asiakkaistamme yhä suurempi osa on espoolaisia ja metron myötä Espoon toimipiste on entistä helpommin saavutettavissa. Tarvittaessa tapaamiset järjestyvät myös Helsingin keskustassa tai missä vain Reguksen toimipisteessä Suomessa.

    Huomaathan, että palvelemme vain ajanvarauksella. Helpoiten varaat ajan lomakkeella jossa voit toivoa tiettyä tapaamisaikaa, tai puhelimitse p. 050 4629 9022 (toimisto) tai p.050 370 5199 (Emmi Wehka-aho).

    Lue lisää
  • 10.08.2017
    Testamentteja ja perinnönjakoja, rikoksia ja riitoja

    "Mitä juttuja toimistonne hoitaa?" meiltä kysytään usein. Mahdollisimman tarkan vastauksen antamiseksi listasimme edelliset sata toimeksiantoa. Toimeksiannot ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia aina yhden asiakirjan laatimisesta vuosia kestävään oikeudenkäyntiprosessiin.

    Edellisistä sadasta, tänä vuonna toimistolle annetusta toimeksiannosta 20 % on koskenut perunkirjoitus-, jäämistöositus- ja perinnönjakoasioita. Nämä asiat tulevat toimistolle nykyään pääosin samoilta suvuilta ja edellisten asiakkaiden suosituksista. Testamentin laatimisesta on ollut kyse noin joka kuudennessa asiassa. Suurin osa testamenttia toivovista on yli 60-vuotiaita, mutta uutena ilmiönä monet nuoretkin parit ovat esimerkiksi perheen perustamisen kynnyksellä halunneet saattaa tulevat perintöasiansa kuntoon testamentilla. Avioehtosopimuksia edellisestä sadasta toimeksiannosta on ollut 4 ja avioero-osituksia 7.

    Rikosasioita toimeksiannoista on ollut viidennes, joista noin puoley väkivalta- ja seksuaalirikoksia ja puolet muita, kuten omaisuus- ja huumausainerikoksia. Rikosasioissa lakimies Emmi Wehka-aho toimii sekä asianomistajien (rikoksen uhri), että rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen avustajana.

    6 % asioista on koskenut edunvalvontaoikeutta kuten edunvalvontavaltuutuksen laatimista tai edunvalvojan hakemista. Vaikka tietoisuus edunvalvontavaltuutuksen laatimisen mahdollisuudesta on viime vuosina noussut, käy valitettavan usein niin, että valtuutus tulee mieleen vasta kuin on liian myöhäistä esimerkiksi läheisen muistisairauden edetessä.  Toimeksiannoista viisi on ollut ulkomaalaisasioita kuten turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa koskevia hakemusasioita.

    Lapsia koskevia oikeudenkäyntiasioita (huolto, tapaaminen, elatus) toimeksiannoista on ollut 8. Ilahduttavan suuri osuus lapsia koskevista oikeudenkäyntiasioista on päätynyt tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon. Muiden riita-asioiden osuus (mm. kaupan purku, vahingonkorvaus) on ollut 7 %, samoin myls muuta juridista neuvontaa, esimerkiksi perintöverosuunnittelua tai asuntokauppaa, koskevien asioiden osuus.

    Älä epäröi kysyä neuvoa missä tahansa oikeudellisessa ongelmassa. Toimistomme palvelee laaja-alaisesti, ja jos emme voi auttaa, ohjaamme sinut hyvälle kollegalle, oikealle viranomaiselle tai muulle taholle. Alkuneuvottelu 15 min asian selvittämiseksi ja on aina maksuton. Ajanvarauksen hoidat kätevimmin yhteydenottolomakkeella.

    Lue lisää
  • 14.12.2016
    Lapsioikeus - huoltoriitoja ja sovittelua

    Osallistuin 31.10.2016 Helsingin käräjäoikeudessa järjestettyyn lapsioikeudellisia asioita hoitavien lakimiesavustajien keskustelutilaisuuteen. Lapsioikeudellisilla asioilla tarkoitetaan lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita, joista päättäminen ajankohtaistuu usein vanhempien eron yhteydessä. Valtaosa asioista sovitaan vanhempien kesken, usein lastenvalvojan tai perheasianneuvonnan avustuksella. Vain noin 4 % eroavista vanhemmista päätyy niin vaikeaan riitaan lapsia koskien, että asia on vietävä käräjäoikeuteen. Joskus lapsen arkea hankaloittava riita ei lähde purkautumaan muuten kuin viranomaisteitse käräjäoikeuden johdolla. Jos esimerkiksi lapsen tapaamiset ovat olosuhteista tai vanhempien menettelystä johtuen kokonaan estyneet on käräjäoikeus ainoa toimivaltainen taho antamaan asiasta määräyksen mikäli vanhemmat eivät pääse sopuun. Lapsioikeuteen perehtyneen lakimiesavustajan käyttö on yleistymässä myös käräjäoikeuden ulkopuolella.

    Lapsioikeudelliset asiat ovat hyvin henkilökohtaisia ja tunnepitoisia, kyse on usein perheiden suurista, arkea mullistavista päätöksistä. Huolto- ja tapaamisriitoihin liittyvät usein väistämättä parisuhteen päättymiseen liittyvät katkerat tunteet. On hyvä tietää, että huoltoprosesseissa se vanhempi on useimmiten vahvempi, joka kykenee jättämään toista vanhempaa koskevat katkerat tunteensa sivuun ja kunnioittamaan myös toisen vanhemmuutta. Vaikka kokemukset toisen huoltajan epäsopivuudesta (lähi)vanhemmaksi ovat aitoja on muistettava, että lain mukaan lähivanhemman on kyettävä turvaamaan lapsen läheiset välit myös toiseen vanhempaan.

    Prosessi käräjäoikeudessa

    Lapsiprosessien kesto käräjäoikeudessa on valitettavan pitkä. Täysimittainen prosessi valmisteluistunnosta, sosiaalitoimen olosuhdeselvityksinen kautta laajaa todistelua sisältävään pääkäsittelyyn kestää helposti Helsingin seudun käräjäoikeuksissa reilusti yli vuoden. Vaikka joitain asioita voidaan ratkaista väliaikaismääräyksillä on pitkä epätietoisuuden tila hyvin piinaavaa kaikille osapuolille, etenkin lapselle itselleen. Nykyään kuitenkin suuri osa asioista käsitellään asiantuntija-avusteisessa tuomioistuinsovittelussa, mikä eroaa oikeudenkäynnistä myös käsittelynopeudeltaan. Asia etenee sovitteluun huomattaasti nopeammin. Sovittelu on hyvä vaihoehto silloin, kun vanhemmat kykenevät edes jonkinlaiseen keskusteluyhteyteen ja ovat molemmat motivoituneita sovinnon saavuttamiseen.

    Lapsen kuuleminen on Suomessa vahvasti olosuhdeselvittäjien eikä käräjäoikeuden vastuulla toisin kuin monissa muissa maissa. Toivottavasti tulevassa lapsenhuoltolain uudistuksessa luodaan tehokkaampia kanavia lapsen kuulemiselle, nykyisin lapsen omat näkemykset ja toiveet jäävät prosessissa liian pieneen roolin. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksien toteutumista valvovilta toimielimiltä huomautuksia puutteista lapsen kuulemisessa. On huomattava, että lapsiasiat on aina ratkaistava lapsen edun mukaisesti, mutta se ei ole aina yhtenevä hänelle itselleen mieluisimman ratkaisun kanssa.

    Minkä neuvon antaisin vanhemmille, jotka harkitsevat asian viemistä käräjäoikeuteen? Ennen asemasotaan poteroitumista on hyvä hengähtää ja miettiä mikä on toivottu lopputulos ja mitä ratkaisuvallan antaminen käräjäoikeudelle asiassa auttaa. Lakimiesavustajan puoleen on hyvä kääntyä aikaisessa vaiheessa jo sen selvittämiseksi mitkä ovat juridiset reunaehdot lapsen asioiden ratkaisulle ja mikä asiassa on oikeudellisesti merkityksellistä. Lakimiesavustajille jutut tulevat valitettavan usein jo hyvin tulehtuneessa tilanteessa, mikä on kyllä ihan ymmärrettävää. Sosiaalitoimen edustajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen ongelmaan, etteivät monet vanhemmat tiedä lasten asioiden juridisia reunaehtoja. Väärien oletusten varassa toiminen voi lietsoa riitaa entisestään. Esimerkiksi yksinhuollon tai valvottujen tapaamisen vaatimisen edellytyksistä on hyvä päästä itse perille ennen kuin alkaa niitä vaatimaan.

    Joskus akuutin riidan sijasta ongelma voi olla toisen vanhemman passiivisuus. Esimerkiksi etävanhempi, joka on lapsen yhteishuoltaja, voi olla niin huonosti tavoitettavissa tai haluton yhteistyöhön, että käytännön asioiden hoitaminen kuten lapsen koulunkäyntiin, terveydentilaan tai vaikkapa passiin hakemiseen liittyvät päätökset käyvät mahdottomaksi kun toisen huoltajan allekirjoitusta ei saada. Näissä tilanteissa, jos toinen vanhempi ei tosiasiassa kykene yhteistyöhön lapsen huollossa, voi yksinhuollon hakeminen olla perusteltua ja käräjäoikeus on toimivaltainen päättämään asiasta lopulta vaikka toinen vanhempi ei edes vastaisi yksinhuoltoa koskevaan vaatimuksiin.

    Laiha sovinto on aina parempi kuin lihava riita

    Lapsia koskevat asiat tulisi pyrkiä ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti, kevyellä menettelyllä ja sovittelevasti. Lakimiesapu ja oikeudenkäynti nähdään kuitenkin usein omiin oikeuksiin pääsemisen välineenä eikä lakimiesapua juurikaan käytetä oikeudenkäynnin välttämiseksi. Vanhempien olisi hyvä hakea entistä rohkeammin myös oikeudellista apua perheen vaikeaan tilanteeseen ennen ongelmien kärjistymistä pattitilanteeksi.

    Sovinnollista ratkaisua toivovat ja keskusteluyhteyteen kykenevät vanhemmat voivat myös kääntyä yhdessä lakimiesavustajan puoleen saadakseen kuulla oikeudellisesta pohjasta lapsen asioista päättämiseen. Toimistossamme on neuvottu vanhempia ja saatu aikaan paljon sopimuksia lapsen asioista myös käräjäoikeuden ulkopuolella. On kuitenkin hyvä huomata, että molempia vanhempia yhdessä neuvonut lakimies ei voi avustaa kumpaakaan vanhempaa mikäli asia riitautuu ja se täytyy viedä käräjäoikeuteen.

    Emmi Wehka-aho

    Lue lisää
  • 09.11.2016
    Rikosvahinkojen korvaaminen

    "Olen joutunut pahoinpidellyksi ja nyt käräjäoikeus tiedustelee mitä korvausvaatimuksia minulla on." Useimmiten rangaistuksen vaatimisesta tekijälle huolehtii syyttäjä, mutta rikoksen uhrille jää vastuu omien korvausvaatimustensa ajamisesta. Rikosvahingot ja niiden korvaaminen on yleinen yhteydenoton aihe toimistoomme.

    Asia saattaa tuntua hankalta, koska ihmisillä on harvoin kokemusta tai tietoa siitä, minkälainen ja suuruinen korvausvaatimuksen tulisi olla, mitä vahinkoja voidaan korvata ja mitä vaatimuksen esittäminen ylipäätään merkitsee. Erityisesti väkivaltarikosten osalta mikään korvaus ei itsessään hyvitä tekoa tai voi korvata kaikkia teon seurauksia uhrille, mutta useimmiten uhri kokee oikeutensa turvatuiksi ja lopputuloksen oikeudenmukaiseksi kun hänen kärsimänsä vahingot selvitetään ja hän saa niistä jotakin kompensaatiota.

    Asianomistajalla (rikoksen uhrilla) on oikeus käyttää lakimiestä apunaan koko rikosprosessin ajan aina rikosilmoituksen tekemisestä ja poliisin esitutkinnasta asian oikeuskäsittelyn päättymiseen saakka. Useimmissa tapauksista lakimiesavun käyttö on asianomistajalle maksutonta ja lakimiehen palkkio maksetaan valtion varoista tai oikeusturvavakuutuksesta. Rikosvahinkojen selvittäminen ja korvausvaatimusten laatiminen ja ajaminen on lakimiesavustajan keskeisimpiä tehtäviä.

    Väkivalta- ja seksuaalirikosten uhreille aiheutuu rikoksesta moninaista inhimillistä kärsimystä ja negatiivisia seurauksia ja voi olla vaikea hahmottaa milloin kyse on korvauskelpoisesta vahingosta. Uhrille on saattanut aiheutua teosta kipua ja särkyä, psyykkisen tilan järkkymistä, henkistä kärsimystä, sairaanhoito- ja lääkekustannuksia, ansionmenetystä töistä poissaolon vuoksi, matkakustannuksia ja muita asian selvittämiseen liittyviä taloudellisia kuluja. Henkirikosten osalta kuolleen omaisten korvausvaatimukset voivat liittyä kärsimyksen lisäksi muun muassa hautauskuluihin ja elatuksen menetykseen.

    Asianomistajalla on oikeus vahingonkorvaukseen rikoksen johdosta kärsimästään vahingosta. Korvauksia sääntelee vahingonkorvauslaki, jonka mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta. Kivulla tarkoitetaan äkillistä, tiettynä hetkenä ilmenevää tunnetta ja säryllä pidempikestoista tunnetta. Korvauksen arviointiin vaikuttavat erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämä hoito sekä haitan kestoaika.

    Pysyvä haitta tarkoittaa henkilövahingosta aiheutunutta pysyväksi jäänyttä tai jääväähaittaa kuten vammautumista tai kosmeettisena haittana arpea kasvoissa.  Korvauksen arviointiin vaikuttaa vahinkoa kärsineen ikä ja sitä korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.
    Joissain tapauksissa korvattavaksi voi tulla myös henkinen kärsimys. Kärsimyskorvaukseen on oikeus esimerkiksi sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu tai jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu. Kärsimyskorvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. Pääsääntöisesti pahoinpitelyrikoksissa ei kärsimys tule korvattavaksi, mutta esimerkiksi seksuaalirikosten, vapauden riiston, kunnianloukkauksen ja laittoman uhkauksen osalta kärsimyskorvauksia usein tuomitaan.

    Henkilövahinkojen johdosta tuomittavista vahingonkorvaussummista voi katsoa suuntaa-antavia arvioita Henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksista, joissa on hyvinkin yksityiskohtaiset suositukset erilaisten vammojen korvausasteikoista. Esimerkiksi alaleukaluun hyväasentoisesta, vakaasta murtumasta suositettu korvaus on 1500-2500 euroa. Tuomioistuin ei ole sidottu suosituksiin, mutta niillä on vahva oikeuskäytäntöä ohjaava vaikutus. Pätevä lakimiesavustaja osaa arvioida oikeasuhtaisen vaatimuksen kokemuksensa ja oikeuskäytännön perusteella. 

    On hyvä tietää, että asianomistaja ei ole sidottu poliisille esitutkinnassa ilmoittamiinsa korvausvaatimuksiin vaan hän voi muuttaa niitä prosessin myöhemmässä vaiheessa. Eiväthän monet vahingot tai niiden suuruus edes ole tiedossa heti rikoksen tapahduttua. Korvausvaatimuksen tueksi on hyvä säilyttää kaikki vahinkoa koskevat kuitit ja lääkärinlausunnot. Lakimieheen on hyvä olla yhteydessä ajoissa ennen istuntokäsittelyä myös siksi että hän osaa arvioida mahdollisen lisäselvityksen kuten uusien lausuntojen hankkimisen tarvetta.

    Tuomioistuin voi tuomiossaan velvoittaa vastaajan maksamaan korvauksia asianomistajalle. Tuomittujen korvausten maksamisesta voi sopia suoraan hänen kanssaan, lakimiehen mukana ollessa hänen välityksin, tai pyytää ulosottomiestä perimään niitä. Uhrin ei kuitenkaan tarvitse alkaa perimään korvauksia itse vaan hän voi hakea korvauksia useimmissa tapauksissa korvaushakemuksella Valtiokonttoriin, jolloin valtio huolehtii korvausten perimisestä tekijältä jälkikäteen. Prosessi turvaa uhrin vahingonkorvausoikeutta hyvin, mutta Valtiokonttorihakemuksen käsittely on kuitenkin hidasta ja korvauksen määrää pienentää omavastuuosuus eikä Valtiokonttori ole korvauspäätöksessään sidottu tuomioistuimen ratkaisuun. Lakimiesavun käytöllä myös korvausten periminen tehostuu.

    Lue lisää
  • 30.06.2016
    Uudet toimitilat Kirkkonummella

    Toimisto on muuttaanut uuteen, suurempaan ja viihtyisään toimitilaan Kirkkonummella. Palvelemme edelleen torin tuntumassa, 1.7.2016 lukien osoitteessa Toritie 1, 02400 Kirkkonummi. Uuden tilan edustalla on parkkialue ja runsaasti parkkitilaa. Myös bussipysäkiltä (Kirkkotallintie) ja juna-asemalta on lyhyt kävelymatka toimistolle.  Palvelumme on nyt helpommin saavutettavissa myös liikuntarajoitteisille kun sisään pääsee suoraan kadulta (huom. kuitenkin pieni askelma ulko-oven edustalla).

    Uuden toimitilan avajaisia juhlitaan kakkukahvien ja avointen ovien merkeissä elokuussa, lisää infoa luvassa myöhemmin.

    Lue lisää
  • 07.06.2016
    Avopuolison kuolema – lesken asema?

    Toimistomme puoleen on käännytty viime aikoina yhä useammin avopuolison kuolemaan liittyvissä asioissa. Lesken asema avopuolison kuollessa herättää kysymyksiä sekä lesken että perillisten mielessä. Avioliittoon verrattuna on lesken asema avoliitossa puolison kuollessa paljon huonompi ja hyvin turvaton esimerkiksi puolisoiden asunnon ollessa yksin kuolleen puolison nimissä. Vain avioleskellä on lainmukainen oikeus hallita yhteistä kotia jakamattomana riippumatta asunnon omistussuhteista. Avoliiton asemaa on vahvistettu lainsäädännössä viime vuosina, mutta avio-oikeutta ei pitkäkään avoliitto tuo eikä perintöoikeutta synny ilman testamenttia vaikka pari olisi lapseton.

    Laissa on kuitenkin joitakin avolesken asemaa turvaavia säännöksiä. Vuonna 2011 voimaan tulleen lain mukaan perittävän avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Avopuolisolla tarkoitetaan henkilöä, joka on perittävän kuollessa ollut tämän kanssa niin kutsutun ”avoliittolain” eli avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain (26/2011) tarkoittamassa avoliitossa. Tämä merkitsee sitä, että yhteistalouden on tullut kestää vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla olla yhteisiä lapsia.

    Mikäli kriteerit täyttyvät ja avoliittolaki soveltuu, on leskellä oikeus hakea käräjäoikeudelta myös ulkopuolista pesänjakajaa toimittamaan avopuolisoiden omaisuuksien erottelu. Tässä yhteydessä leski voi edellytysten täyttyessä hakea hyvitystä kuolinpesästä. Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi jos leski on hoitanut lapsia ja kotia vuosikymmeniä ja yhteinen koti on ollut vain toisen, kodin ulkopuolella työssä käyneen puolison nimissä. Kotiin jäänyt on näin omalla panoksellaan välillisesti kartuttanut asunnon omistavan puolison omaisuutta. Leski voi saattaa hyvitysvaatimuksen myös kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

    Kaikkein parasta kohtuuttomien ja epäoikeudenmukaisten lopputulosten välttämiseksi ja lesken aseman turvaamiseksi avoliitossa on tehdä testamentti avopuolison hyväksi. Testamentissa ei tarvitse syrjäyttää omia perillisiä vaan sillä voidaan esimerkiksi vain turvata lesken asumisoikeus yhteisessä kodissa tai määrätä leskelle maksettavaksi kuolinpesästä tietty summa rahaa helpottamaan lesken talouden ja asumisen uudelleen järjestämistä avopuolison kuoleman johdosta. Hallintaoikeudesta asuntoon, elinikäisestäkään, ei leski joudu maksamaan perintöveroa ja rahavaroja tai muuta omaisuutta voi leski saada perintöverosta vapaasti aina 20.000 euroon saakka. Erilaisia vaihtoehtoja on lukuisia ja niistä kannattaa keskustella lakimiehen kanssa, jotta saadaan räätälöityä juuri testamentin tekijöiden elämäntilanteeseen sopiva ratkaisu.

    Lue lisää
  • 29.02.2016
    Toimisto mukana Naisten illassa 4.3.2016 - pop up lakineuvontaa

    Lakinainen Emmi Wehka-aho tarjoaa maksutonta pop up - lakineuvontaa Kirkkonummen kielikylpy- yhdistyksen järjestämässä Naisten ilta- tapahtumassa perjantaina 4.3.2016 klo 18.30-20.00 Gesterbyn koululla osoitteessa Vilhonkummuntie 4, 02410 Kirkkonummi.

    Poikkea tutustumassa toimiston palveluihin ja kysymässä esimerkiksi perhe- ja perintöoikeutta koskevasta asiasta.

    Tervetuloa!

    Lue lisää
  • 31.01.2016
    Avoin työpaikka - lakiasiansihteeri - hakuaikaa 5.2.2016 saakka

    Toimisto hakee oikeustieteen ylioppilasta/ lakiasiansihteeriä 1.3.2016 lukien.

    Työ on osa-aikaista n. 1-2 pv/ vko ja pitää sisällään toimistorutiinien lisäksi avustamista asiakastilaisuuksissa sekä oikeudellista selvitystyötä ja asiakirjojen luonnostelua.

    Työpaikka sijaitsee Kirkkonummen keskustassa, mutta työtehtäviä on ajoittain myös toimiston sivupisteessä Kampissa (Fredrikinkatu 61).

    Työajat ovat joustavat ja työ soveltuu hyvin opintojen ohessa tehtäväksi. Työ on määräaikainen 31.12.2016 saakka, jatko mahdollinen tilanteen mukaan.

    Hakijan eduksi katsotaan:
    - kiinnostus ja opintosuoritukset toimiston painopisteenä olevista oikeudenaloista
    - ruotsin kielen taito
    - työkokemus toimistotehtävistä

    Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löytyvät työvoimahallinnon sivuilta:

    http://te-palvelut.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8855856_fi.htm

    Lue lisää

Yhteystiedot

Lakiasiat Wehka-aho

Kirkkonummella:
Kirkkotallintie 4 A 2.krs
02400 Kirkkonummi

Espoossa:
Puolikkotie 8, 5. krs
02230 Espoo


Postiosoite: 

PL 64,
02401 Kirkkonummi

puh. 050 462 9022

lakiasiat@wehka-aho.fi

Yhteydenottolomake

Y-tunnus: 2521364-3