Avopuolison kuolema – lesken asema?

Toimistomme puoleen on käännytty viime aikoina yhä useammin avopuolison kuolemaan liittyvissä asioissa. Lesken asema avopuolison kuollessa herättää kysymyksiä sekä lesken että perillisten mielessä. Avioliittoon verrattuna on lesken asema avoliitossa puolison kuollessa paljon huonompi ja hyvin turvaton esimerkiksi puolisoiden asunnon ollessa yksin kuolleen puolison nimissä. Vain avioleskellä on lainmukainen oikeus hallita yhteistä kotia jakamattomana riippumatta asunnon omistussuhteista. Avoliiton asemaa on vahvistettu lainsäädännössä viime vuosina, mutta avio-oikeutta ei pitkäkään avoliitto tuo eikä perintöoikeutta synny ilman testamenttia vaikka pari olisi lapseton.

Laissa on kuitenkin joitakin avolesken asemaa turvaavia säännöksiä. Vuonna 2011 voimaan tulleen lain mukaan perittävän avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Avopuolisolla tarkoitetaan henkilöä, joka on perittävän kuollessa ollut tämän kanssa niin kutsutun ”avoliittolain” eli avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain (26/2011) tarkoittamassa avoliitossa. Tämä merkitsee sitä, että yhteistalouden on tullut kestää vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla olla yhteisiä lapsia.

Mikäli kriteerit täyttyvät ja avoliittolaki soveltuu, on leskellä oikeus hakea käräjäoikeudelta myös ulkopuolista pesänjakajaa toimittamaan avopuolisoiden omaisuuksien erottelu. Tässä yhteydessä leski voi edellytysten täyttyessä hakea hyvitystä kuolinpesästä. Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi jos leski on hoitanut lapsia ja kotia vuosikymmeniä ja yhteinen koti on ollut vain toisen, kodin ulkopuolella työssä käyneen puolison nimissä. Kotiin jäänyt on näin omalla panoksellaan välillisesti kartuttanut asunnon omistavan puolison omaisuutta. Leski voi saattaa hyvitysvaatimuksen myös kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Kaikkein parasta kohtuuttomien ja epäoikeudenmukaisten lopputulosten välttämiseksi ja lesken aseman turvaamiseksi avoliitossa on tehdä testamentti avopuolison hyväksi. Testamentissa ei tarvitse syrjäyttää omia perillisiä vaan sillä voidaan esimerkiksi vain turvata lesken asumisoikeus yhteisessä kodissa tai määrätä leskelle maksettavaksi kuolinpesästä tietty summa rahaa helpottamaan lesken talouden ja asumisen uudelleen järjestämistä avopuolison kuoleman johdosta. Hallintaoikeudesta asuntoon, elinikäisestäkään, ei leski joudu maksamaan perintöveroa ja rahavaroja tai muuta omaisuutta voi leski saada perintöverosta vapaasti aina 20.000 euroon saakka. Erilaisia vaihtoehtoja on lukuisia ja niistä kannattaa keskustella lakimiehen kanssa, jotta saadaan räätälöityä juuri testamentin tekijöiden elämäntilanteeseen sopiva ratkaisu.